MATTI SIMOLIN 50 V LAHDEN POSTIMERKKIKERHON JÄSENENÄ

Minkälaista oli Lahden Postimerkkikerhon toiminta silloin viisikymmentä vuotta sitten?

Samantapaista se oli silloin kuin nykyäänkin. Kokoonnuttiin Seurahuoneella tiistaisin parin viikon välein. Esitelmiä ei olut joka kerta, mutta kun oli tiedossa esitelmä tai muu vastaava, siitä tiedotettiin erikseen. Silloinkin oli ohjelmassa arpajaiset. Arvat maksoivat 20 mk (vanhaamarkkaa) kpl. Niitä ostettiin toista korttipakallista ja arvonta oli tärkeä illan ohjelmanumero. Kerhoillat kestivätkin usein kymmeneen ja monen kohdalla jatkot aamutunneille asti.

Minkälaista keräilyapua toivoit silloin kerholta saavasi?

Työkaveri Erkki Leppänen oli postimerkkienkeräilijä ja hän puhui että kannattaisi liittyä Lahden Postimerkkikerhoon. Siellä saisi hankittua Punaista Ristiä ja Tubimerkkejä ja siellä joku voisi viisata ja neuvoa. Siihen aikaan merkkien myynti ja vaihtaminen kerhoilloissa oli erittäin vilkasta.

Liittyessäni olin 29 vuotias.

Keitä sen ajan kerhon puuhamiehiä muistat?

Lasse Aaltonen oli puheenjohtajana ja Arto Rinne sihteerinä.

Heidän valintaansa edelsi voimakas junttaustyö mutta Aaltosen puolue voitti. Lasse oli tehokas puheenjohtaja, hän nimenomaan johti kerhoa ja alaiset tekivät työt. Edellinen puheenjohtaja oli ollut lähinnä kerhoiltojen avaaja.

Olet Lahden kerhon ikämestari, eli nykyisistä kerhon jäsenistä kukaan ei voinut olla silloin jäsenenä kun Sinä liityit jäseneksi. Muistatko kuka tuli seuraavana kerhon jäseneksi.?

Ainakin Pauli Mäkelä ja Pentti Lahtinen liittyivät kerhoon niinä aikoina.

Milloin olit aloittanut postimerkkeilyn?

Pikkupoikana. Sukulaismies Vaasasta oli sikäläisen Posti ja Lennätintoimiston hommissa ja hän kävi säännöllisesti kerran vuodessa näissä maisemissa ja toi silloin merkkejä. Toi mm kotkamerkkejä sokeripaloina tai erikoisjulkaisuja. Kalevala-sarjasta hän sanoi, että näiden hinta tulee nousemaan, säilytä niitä hyvin! Postia hän lähetti aina PR- tai tubimerkeillä varustettuna

Mitä keräilit urasi alkuvaiheissa? Mitä keräät nyt?

Lähinnä Suomea, puhtaana tai leimattuna.

Nykyisin kerään Suomen lisäksi Ahvenanmaata ja Färsaarta. Ranskan lopetin kun kyllästyin pienoisblokkeihin ja muihin erikoisuuksiin, joita ei oikeastaan ollut julkaistukaan postitusta varten.

Lahden kerhossa kulkee sankaritarinana kertomuksia, kisajaoston toiminnasta ja miten Salpausselän kisojen myyntipisteeseen hankittiin materiaalia ja miten sitä myytiin. Kerropa oma versiosi asiasta.

Arto Rinne ja Lasse Aaltonen, kumpikin kerhon puheenjohtajia aikanaan, olivat sopineet Lahden Hiihtoseuran kanssa siitä, että Lahden kerho saisi yksinoikeuden kisakuorien myymiseen hiihdon MM-kisojen 1958 kisojen aikana. Postilla oli oma väliaikainen postitoimisto alueella.

Viljo Olander ja Arto Rinne sopivat käytännön järjestelyistä LHS:n kanssa. Minä olin joutunut jo silloin ottamaan kisajaoston rahastonhoitajan tehtävän ja kisakuorien tilaukset tulivat minun hoidettavaksi. Silloin myytiin vain kisakuoria ja kirjeensulkijoita.

Kuoria myytiin suuria määriä: Esimerkiksi Lauri Peltosen ennakkotilauskin oli 500 kpl. Kuoret piti ensin lähettää Peltoselle. He liittivät niihin asiakkaidensa nimet ja postimerkitja sitten kuoret tulivat takaisin Lahteen leimattavaksi.

Kuorimyynti kisojen aikana yllätti niin, että niitä jouduttiin nuolemaan kisojen aikanakin lisää. Tuolla meidän vintillä oli talkoita.

Myymälänä oli hatara lautamökki ja siinä metri kertaa kaksi toimistokoppi. Sisälle mahtui korkeintaan kaksi ihmistä, istumaan ei kumpikaan. Kylmä oli ja kun saatiin sähkölämmittimiä ja kun postin väkikin sai samaan aikaan lämmittimiä, niin roput eivät kestäneet. Edelleen oli kylmä.

Viljo Olanderin kanssa ne kisat lähinnä hoidettiin.

Kisamyymäläperinne jatkui sitten Salpausselän kisojen yhteydessä katkeamattomana näihin aikoihin asti. Pauli Mäkelä tuli niinä aikoina aktiivisesti hommaan mukaan.

58 MM-kisat tuottivat erittäin hyvin. Kerhon hallitus teki päätöksen, että tuotot on käytettävä filateelisiin hankintoihin, sidottiin mm useita Suomen Postimerkkilehden vuosikertoja.

Kerhon rahastonhoitajana pidin huolta, että vuosittain kerhon kokoelmiin jäi täysi sarja Salpausselkä- ja Finlandiakuoria.

Mitä luottamustoimia Sinulla on ollut Lahden kerhossa?

Kerhon rahaston hoitajana olin kymmenkunta vuotta. Se tiesi automaattisesti hallituksessa mukana olemista. Se pesti jatkui vielä rahastonhoitajahomman jälkeenkin.

Milloin Sinut nimettiin kunniajäseneksi?

En nyt tarkkaan muista, enkä nyt muista palkitsemisiakaan, mitä on tullut.

Siviilitehtävä Sinulla oli myymäläpäällikkönä toimiminen. Minkälainen työura Sinulla on ollut ennen eläkkeelle siirtymistä?

Liikealalla toimin 49 ja puoli vuotta. Viimeksi olin pitkään Suomen Värin myymälänhoitajana joka pisimpään toimi Aleksanterinkadulla.

Eläkkeelle jäin 90 –luvun lamavuosien alkuaikoina. Se oli eräänlainen putkipäätös silloin.

Minkälainen perhe Sinulla on.

Vaimo ja poika.

Olet harrastanut ainakin keilailua. Mitä muita harrastuksia Sinulla on tai ollut keilailun ja postimerkkeilyn lisäksi?

Keilailua harrastan vieläkin. Tuossahan se keilahalli on ihan lähellä. Nuorempana harrastin aktiivisesti lentopalloa. Ollaan tässä kauppateknikkojen suomenmestareita lentopallossa ja

Lahden Talkoourheilusta on useita mitaleja. Lentopallo jäi, kun Suomen Väri tuli Keskon osaksi ja kun Kesko ei enää maksanut salivuoroja.

Mitä suunnittelet jatkossa postimerkkeilyyn liittyvää ja miten toivot, että Lahden Postimerkkikerho kehittyisi?

No mitäs näillä ikälisillä; päivä kerrallaan niin minä kuin Lahden Postimerkkikerhokin.